Ajankohtaista

mongolia_yhteistyo.jpg

Kaivosalan ja materiaalitekniikan koulutusta viedään Mongoliaan

13.07.2012

Mongolialaisia opiskelijoita on perehdytetty kaivosalan ja metallurgian oppeihin 13 viikon ajan Aalto-yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Aalto PROn järjestämässä koulutuksessa. Koulutus on ollut monipuolinen katsaus erilaisiin mahdollisuuksiin jalostaa Mongolian rikkaita malmivaroja kestävällä tavalla. Opettajina ovat olleet Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun materiaalitekniikan laitoksen opettajat sekä tutoreina tohtoriopiskelijat. Myös koulutuksen tilaaja Outotec Oyj on ollut aktiivisesti jakamassa omaa kaivososaamistaan ja kokemuksiaan.

Koulutus on ollut osa Mongolian kanssa tehtyä yhteistyötä, joka sai alkunsa presidentti Tarja Halosen viime syksyn vierailulla Mongoliaan. Maassa on runsaita esiintymiä kuparia, rautaa, kultaa sekä kivihiiltä. Kaivossektori on Mongoliassa kehittymässä vauhdilla ja nyt onkin oikea aika saada viimeisintä tutkimustietoa ja käytännön oppeja.

− Haluamme haluaa olla mukana kehittämässä Mongolian kaivosalaa kestävällä tavalla. Täydennyskoulutus on hyvä tapa lisätä tietämystä erilaisista ympäristöä säästävistä mahdollisuuksista, joita malmien jalostuksessa on. Koulutus on meille pitkän tähtäimen sijoitus, kertoo teknologiajohtaja Kari Knuutila Outotec Oyj:stä.

Koulutuskumppanuus Aalto-yliopiston, Aalto PROn ja Outotec Oyj:n välillä on toiminut hyvin.

− Meillä on tämän koulutuksen kautta ollut ainutlaatuinen mahdollisuus kehittää ja vaikuttaa toisen maan kestävään kehittymiseen, kertoo yrityskohtaisista koulutuksista vastaava Hanna-Riikka Myllymäki Aalto PROsta.

Oppimaan tulivat myös opettajat

Metallurgian ja rikastusprosessien teorian ja soveltamisen lisäksi opiskelijat tutustuivat useisiin teollisuuslaitoksiin.

− Ennen koulutuksen alkua kävimme tutustumassa Mongoliaan ja sen yliopistoihin, jotta saimme kuvan koulutustarpeista, valottavat kokonaisuudesta vastannut professori Kari Heiskanen sekä professori Pekka Taskinen.

− Opiskelijat olivat alussa melko eri osaamistasoilla, mutta erot ovat tasaantuneet hyvin. Ryhmä on hitsautunut koulutuksen aikana yhteen ja he myös auttoivat toisiaan, jos esimerkiksi englannin ymmärtäminen tuotti haasteita, korostaa professori Olof Forsén.

Opiskelijoiden lisäksi mukana oli Mongolian kahden eri yliopiston opettajia. He olivat oppimassa samoja asioita kuin opiskelijat.

− Tämä on maamme kehittymiselle tärkeää yhteistyötä. Nuoret jatkavat opintojensa jälkeen työelämään ja on tärkeää, että tietämystä jää myös yliopistoon edelleen jaettavaksi. Meidän pitää koko ajan parantaa toimintaamme ja osata aina vain paremmin kuin hevoset laukkakilpailuissa, korostaa Erdenebat Tserenjan, National University of Mongolian opettaja.

Energiset tutorit auttoivat tutkimusraporteissa ja kotiutumisessa

Opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä, että heillä oli tutoreina Aalto-yliopiston tohtorikoulutettavia. Tutorit auttoivat opiskelijoita tutkimusraporttien teon lisäksi kotiutumaan suomalaiseen yliopistomaailmaan.

− Tavoitteena oli opettaa tieteellistä kirjoittamista, tiedonhakua ja viittausta.Tapasimme kahdesti viikossa ja keskustelimme monista asioista. Minulla ei ole paljoa aikaisempaa kokemusta ulkomaalaisten opiskelijoiden ohjauksesta ja myös siksi tämä on antanut paljon hyvää kokemusta minullekin, kertoo tutor Iina Vaajamo.

Hänellä oli tutoroitavanaan Munkhtuya Ganbat ja Basaansuren Nerguibaatar Mongolian University of Science and Technologysta. He ovat kaikki opiskelleet metallien jalostusta, mikä helpotti yhteisen kielen löytämistä.

Tutorit ovat olleet myös tärkeää vertaistukea vieraasta kulttuurista tuleville opiskelijoille koko heidän opintojaksonsa ajan.

− Olemme oppineet niin monia asioita tutoreiltamme. He auttoivat meitä myös henkisesti, sillä joskus jos olimme väsyneitä, tutorien energisyys ja iloisuus tarttui myös meihin ja taas jaksoimme eteenpäin, kertoo Munkhtuya Ganbat.

Kuvassa Munkhtuya Ganbat (oik.) ja Baasansuren Nerguibaatar saivat tutoriltaan Iina Vaajamolta (kesk.) arvokkaita neuvoja mm. tieteelliseen kirjoittamiseen.

Teksti ja kuvat: Kati Kiviniemi

Takaisin

Sivusta vastaa: viestinta-chem [at] aalto [dot] fi (Kemian tekniikan korkeakoulu) | Viimeksi päivitetty: 13.07.2012.